Kaverin kanssa on tullut jonkun verran jammailtua ja tuli tarvetta pienemmälle Cajonille. Koska hän säestää itseään Ukulella, niin iso Cajon oli liian äänekäs ja peitti ukulelen äänen.
Taas aloitettiin surffailu nettikaupoissa. Alkuun pohdin hankkivani valmiin Mini Cajonin, mutta päätin jättää asian hautumaan.
Kotoani oli tarkoitus viedä vanha lipasto polttopuiksi. Koska lipasto oli mäntyä, sain idean, että voisin säästää siitä puut Cajon projektiin. Olen jostain lukenut tai kuullut, että mänty olisi Cajon käytössä hyvä soundinen puu. Laatikoiden puut olivat sopivan kokoisia mini Cajonin osiksi ja loput puut jäivät vartomaan myöhempää käyttöä.
Lipasto, joka sai luovuttaaa puutavaran
Laatikoiden pohjalevyt ovat sopivan paksuisia Cajonin etulevyksi.
Lipasto puutavarana
Homma alkoi mittailemalla levyt, jotta hahmottaisin minkä kokoista Cajonia alkaisin kyhäilemään.
Valmiista levyistä otin noin puoli senttiä päistä pois jiirisirkkelillä.
Cajonin leveydeksi tulisi 220mm, korkeudeksi 380mm ja syvyyttä tulisi 175mm.
Innoissani rupesin liimailemaan laatikkorumpua kasaan ja en tietenkään muistanut tästä vaiheesta ottaa kuvia. Metodi oli kuitenkin sama kuin edellisessä Cajon projektissa, josta voit lukea tarkemmin artikkelista: https://kyhaily.blogspot.com/2020/06/tee-se-itse-cajon-rumpu.html
Kun rummun sivut olivat liimattu, rupesin sovittelemaan etulevyn kiinnitys rimoja.
Soitin liimana käytän aina Titebond Original Puuliimaa.
Kun rimojen liima oli kuivunut oli aika sovitella takakantta paikalleen. Takakanteen porasin rasiaterällä 110mm reiän.
Sillä aikaa kun takakannen liimat kuivuivat, porasin etukanteen ruuvien reiät. Etukansi on noin 3mm paksua vaneria, joka oli lipaston laatikon pohjana.
Takakannen kuivuttua hion etukanen kiinnitys kohdat suoraksi, jonka jälkeen laitoin etukannen paikalleen ja rupesin hiomaan rumpua muotoonsa. Hiomapaperina käytin 60p karkeaa paperia. Muotoon hionnan tein koneella ja viimeistely hionnan käsin 240p hiomapaperilla.
Pientä kauneus virhettä ja kolhua rummussa on, mutta en antanut sen häiritä, kun soitin kuitenkin tulee kenttäolosuhteisiin.
Seuraavaksi vuorossa oli öljyäminen Landoran puuöljyllä, jota oli jäänyt edellisestä Cajon projektistani reilusti yli. Tällä kertaa päätin laittaa värit toisinpäin kuin edellisessä projektissa. Eli runko ruskeaksi ja etulevy mustaksi.
Seuraavaksi olisi vuorossa rummun koe kasaus ja virvelimaton kiinnitys. Päätin kuitenkin, että kokeilen rumpuun asentaa BassTuben. Olen kyseiseen ratkaisuun törmännyt netissä Cajonien yhteydessä useasti. BassTuben tarkoitus on, että Cajonista lähtisi enemmän bassoa ja bassotaajuudet kuulostaisivat enemmän bassorummulta.
Tähän hommaan etsin pihalta PVC-viemäriputkea ja sellainen pätkä löytyikin.
Alla olevassa videossa kokeilen, miten putki vaikuttaa rummun basson tuottoon:
Video on kuvattu kännykällä. Kuten videolla kuuluu, siirtyy bassotaajuudet 220hz noin 143hz, kun putken asettaa paikalleen. Tämä yllätti itseni kyllä positiivisesti. Videon ääntä ei ole muokattu.
Putki piti vielä lyhentää, ettei se tulisi takakannesta yli ja liimasin sen paikkaansa kuumaliimalla.
Virvelimatto oli jäänyt jostain ylimääräiseksi, joten leikkasin sen sopivaan mittaan. Mattoa tuli soviteltua useampaan paikkaan ja asentoon.
Jostain syystä matto ei erinäisissä asennoissa tehnyt mieleistäni pärinää. Tämän päättelin johtuvan rummun pienestä koosta, jolloin ei etulevy resonoi tarpeeksi. Tähän ratkaisuksi aloin suunnittelemaan säädettävää virvelimatto viritystä. Useita versioita pyöriteltyä päädyin tekemään rimasta, kierretangosta, jousesta ja saranasta säätömekanismin virvelimatolle. Saranan irroitin vanhasta kaapista, joka oli purettuna. Muut tarpeet keräilin tallin tilpehööri laatikoista.
Säätöruuvi toimii työntävällä jousella ja tallista löytyneellä rullapyörällä. Eli kun pyörää pyörittää vastapäivään jousi painaa mattoa etukanteen ja taas myötäpäivää pyörittämällä jousi menee kasaan ja virvelimatto irtoaa etulevystä.
Rimaan liimasin mutterin kiinni, jota pitkin kierretanko säätää virvelimaton asentoa.
Kierretangon läpivientiin laitoin holkin, jotta se ei hankautuessaan kuluta rungon puuta.
Samalla vaihdoin säätöruuvin nupin pienenpään.
Lopputulos ääninäytteineen:
Tässä kuvassa näkyy kokoero "oikean kokoiseen" Cajoniin
Eipä siitä mikään kauhean kaunis tullut, mutta ajanee asiansa.
Yllä olevissa kuvissa vielä vanha säätöruuvin nuppi.
Ääninäytteitä joita lupasin:
Projektissa käytettiin kierrätys tavaraa ja tällä kertaa ei kaupasta tarvinnut hakea mitään. Vanhan lipaston puutavara meni hyödylliseen uusiokäyttöön. Etulevyn vaihdan tulevaisuudessa ehkä vielä ohuemmaksi, jotta rumpu soi herkemmin. Suunnittelin jo, että jäljelle jääneestä puutavarasta rakennan normaali kokoisen Cajonin tulevaisuudessa (Ehkä).
